Yhteystiedot

Hilkka-Liisa Vuori
hilkka-liisa.vuori[et]
saunalahti.fi
hilkka-liisa.vuori [et]
uniarts.fi
p. 0407016534

Johanna Korhonen
johanna.korhonen[et]
verkkotie.fi


Vox Silentii ry
c/o Vuori
Suopuronniitty 7b
02920 ESPOO
Suomi Finland

Uutiset

2.1.2019Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessuLue lisää »16.9.2019Aika ilmoittautua Enkelten gregoriaanisiinLue lisää »16.9.2019LevynjulkistusLue lisää »10.7.2019Vox Silentiin konsertti heinäkuussa 2019Lue lisää »
« Takaisin

CD: Kuule minua

Kuule minua -

Körttivirsi kohtaa keskiajan kirkkolaulun

 

Samuli Korkalainen ja Vox Silentii.

Tämä levy on syntynyt halusta tuoda kuuluville kohtaamisia. Siionin virret ja katolisen kirkon keskiaikainen, latinankielinen kirkkolaulu ovat kumpainenkin rukouksen musiikkia. Niillä on kohtaamispisteensä sekä rukouksessa että musiikillisesti.

 

Molemmille on ominaista sävelmän vaelteleva polveilu. Kun yhdellä tavulla lauletaan useita säveliä, laulutapaa sanotaan melismaattiseksi.

 

Siionin virsille ja vanhoille rukouksille on yhteistä myös viipyily sanan äärellä, mietiskely laulaen. Sävelmien keinuva liike kannattelee tekstiä, jota on aikaa maistella, märehtiä ja painaa sydämelle. Virret ja rukouslaulut etenevät pohdiskellen, hiljalleen.

 

Laulajalta ja kuulijalta nämä rukoukset odottavat hitautta ja kiireettömyyttä. Parhaimmillaan lepo löytyy pikkuhiljaa, pakottamatta. Kun laulaja tai kuulija antautuu rukoilevalle laululle, hän pian huomaa hengittävänsäkin rauhassa. Sanojen ja lauseiden välissä on lupa kuunnella hiljaisuutta ja odottaa armoa, joka on nyt.

 

Laulujen valikoinnista vastaa Vox Silentiin laulaja, musiikin maisteri Hilkka-Liisa Vuori, jolle kumpikin musiikinlaji on tuttu ja läheinen. Arkensa keskellä Hilkka-Liisa huomasi tavan takaa, että keskiaikaisen kirkkolaulun hyräily liukui hänen mielessään Siionin virren tapailuksi – tai toisin päin.

 

Keskiaikaisesta ohjelmistosta on tällä tavalla kuulostellen valikoitunut Siionin virsien pareiksi rukouksia, jotka ovat perinteisiä ja ympäri Eurooppaa tunnettuja ja laulettuja kirkkolauluja. Niitä voidaan sanoa arkaaisiksi sävelmiksi. Poikkeuksena on birgittalaissisarten rukous ”Vidit Virgo”, joka on peräisin vain pohjoismaisista lähteistä. Mukana on myös kaksi psalmia puhelaulun tapaan eli resitoiden laulettuna. Psalmit ovat virsien edeltäjiä, säkeistölaulua.

 

Siionin virret on heränneiden eli körttiläisten virsikokoelma, joka on saanut nimensä Tukholman herrnhutilaisten 1700-luvun laulukirjasta Sions sånger. Elias Lagus suomensi sen 1790 nimellä Sionin wirret. Wilhelmi Malmivaara uudelleenrunoili näitä virsiä ja toimitti 1893 kokoelman, jota laajennettiin lisävirsillä pariinkin otteeseen 1900-luvun alkupuoliskolla. Siionin virsien nykyinen laitos otettiin käyttöön 1972 ja siihen liitettiin lisävihko 2005.

 

Yksin ja yhteisesti veisatut Siionin virret ovat omaleimainen osa herännäisyyttä, ja niillä on vahva asema seuraliikkeessä. Körttiseuroissa virsi, lyhyet puheet ja hiljaisuus käyvät vuoropuhelua. Siionin virsien kokoelma yhdistää merkittävällä tavalla eri-ikäisiä ja eri puolilla maata asuvia.

 

Siionin virsien kauniisti polveilevat sävelmät ovat suurimmaksi osaksi veisaavan kansan suussa syntyneitä koraalitoisintoja, joista useimmat on kirjoitettu muistiin joko Pohjanmaalla tai Pohjois-Savossa.

 

Levyn Siionin virret ovat 1600–1900-luvuilla eläneiden englantilaisten, suomalaisten ja ruotsalaisten virsirunoilijoiden käsialaa. Tekstit nousevat omakohtaisista kokemuksista, ristiriidoista, kaipauksesta ja kiitoksesta.

 

Teksteistä vanhin ”Vaikka polku näin” on englantilaisen saarnaajan John Bunyanin 1600-luvulla kirjoittamasta klassikkoteoksesta Kristityn vaellus. Virressä on aistittavissa pyhiinvaelluksen hidas tunnelma. Tuorein konsertin virsistä on Siionin virsiä 1960- ja 70-lukujen vaihteessa uudistaneen turkulaisen kirkkoherran Jaakko Haavion lempeä Hyvän Paimenen rukous ”Sävyisä paimenemme”.

 

Paljon ahdistusta elämässään kokeneen suomalaisen pastorin Lars Stenbäckin koskettava ”Silmäisi eteen, Jeesus” ja maanpaossa eläneen ruotsalaisen Lars Nybergin ”Opeta tällaisena” kertovat Jumalasta, joka katsoo hellästi kohti. Mikko Katilan rakastettu kiitosvirsi ”Soi, virteni, kiitosta Herran” ammentaa tekstiaineksensa Vanhasta testamentista, mutta sisältää myös ylösnousemuksen riemua.

 

Taivaskaipuu ja syvä ikävä kiteytyvät ruotsalaisen Jonas Hellmanin kirjoittaman Siionin virren 102 kolmannessa säkeistössä: ”Kuule, Herra, minä uskon, auta epäuskoista. Näen niin kuin aamuruskon ennen päivänkoittoa.” Levy päättyy ”Pohjolan satakielen” Lina Sandellin kauniiseen iltavirteen ”Mua siipeis suojaan kätke”, jonka unenomaisesti polveileviin skoonelaisiin sävelkulkuihin monet lapset saavat nukahtaa ilta illan perään.

 

Hilkka-Liisa Vuori, Johanna Korhonen ja Samuli Korkalainen

tilaukset: hilkka-liisa.vuori[et]saunalahti.fi

20 e + 2,5 euroa postimaksu.

 

 

Hinta:20.00 €