Rentouttava äänenkäyttö kivunlievittäjänä Aulanko 9.9.2005 Musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori Hiljainen ääni. Lähtökohta äänen tekemisessä on ajatus äänestä lepopaikkana. Meitä rauhoittavat ja rentouttavat itse tekemämme ja myös kuuntelemamme hiljaiset ja hellät äänet. Hiljainen ääni vapauttaa, harmonisoi ja energisoi, mutta antaa myös levon rentoutumisen kautta. Epämieluisat voimakkaat äänet aiheuttavat päinvastaisen reaktion. Kosketus käsitteenä sisältää sekä abstraktin että konkreettisen merkityksen. Kun kuuntelemme musiikkia tai laulamme itse, se herättää meissä tunteita. Ääni koskettaa meitä myös konkreettisesti. Äänen värähtely on fyysistä koskettamista. Äänellinen koskettaminen rentouttaa parhaiten, kun ääni on levollinen ja toistuva. Toisto voi olla pieni laulu tai hyräily, mutta erityisen rauhoittava on yksi toistettu ääni ja vokaali. Kun kipu on omassa kehossamme, voimme ensin hengittää kipeän kohdan läpi, ja sen jälkeen tehdä ääntä keskittyen kehon osan rentouttamiseen antaen äänen ja hengityksen mennä kivun läpi. Toisen ihmisen oloa voi myös helpottaa yhdistämällä käden kosketusta ja äänen rentouttavaa ja hoitavaa vaikutusta. Hoitavalla äänellä tarkoitetaan eri taajuuksilla värähtelevien äänten käyttöä tai ääniä, joihin on yhdistetty musiikkia, tai joitain musiikin elementtejä, kuten rytmiä, melodiaa tai harmoniaa. Koskettaminen, silittäminen tai hellä hieronta vaikuttaa rentouttavasti sekä hierojaan että hierottavaan. Molemmissa vapautuu oksitosiini-hormonia, joka on kehon oma rentoutumismekanismi. Kun ihminen rentoutuu, yleensä hänen kivunsietokynnyksensä nousee. Äänen ja käden kosketuksen yhdistäminen lisää hoitavuutta. Olen työssäni erilaisilla ääneen, mietiskelyyn ja rentoutumiseen liittyvillä kursseilla todennut, että äänen ja kädellä kosketuksen yhdistäminen on vaikutukseltaan suurempi kuin kumpikaan niistä yksin. Kun tuotamme ääntä, koko meidän kehomme värähtelee. Me välitämme ääntä koko kehollamme ja toinen ihminen vastaanottaa sitä myös koko kehollaan. Kosketamme toisiamme hyvin kokonaisvaltaisesti ääntä tehdessämme. Kädellä koskettaminen voimistaa äänen vaikutusta ja päinvastoin: ääni vahvistaa kosketuksen voimaa. On kysymys läsnäolosta ja vuorovaikutuksesta. Äänen korkeus. Ääni koskettaa meitä äänen korkeudesta riippuen eri osissa kehoamme. Voimme laulaa tai tehdä ääntä toiselle ihmiselle, jolloin matalat äänet tuntuvat hänellä kehon alaosissa, korkeat äänet kehon yläosissa, ja puheäänet keskikehossa. Mitä korkeampi ääni on sitä ylempänä se kehossa resonoi. Ääni menee ihoa syvemmälle, se värähtelee solutasolla vaikuttaen sekä kehoon että mieleen. Käytännön esimerkkinä synnytys. Synnytystilanteessa nainen luonnostaan käyttää ääntä. Kuitenkin, useat naiset tunnistavat omasta mielestään löytyvän vaatimuksen: "Hyvä synnytys, ääntäkään en päästänyt" Nainen pelkää ääntään ja naisen ääntä pelätään. Kivusta kiljuva nainen ilmentää kontrollin puutetta ja hysteriaa. Synnytyksessä tarvittavan energian ajatellaan katoavan äänen mukana. Huutava nainen on jännittynyt ja kireä, jolloin rentous on kaukana. Lisäksi vauvakaan ei voi hyvin, jos äiti ei huudoltaan hengitä. Äänettömyyden taustalla voidaan ajatella olevan myös sankariäidin ihanne: minä selviän, vaikka väkisin. Nainen pelkää menettävänsä hallinnan. Asialla on kaksi puolta. Ääntä voi käyttää aivan toisella tavalla. Keskittyneen äänen tekeminen vaikuttaa naiseen kolmella tavalla: ääni rentouttaa hänen kehoaan, se rauhoittaa hänen mielensä ja toistettaessa syventää hengitystä. Äänen tekemistä synnytyksessä harjoitellaan myös mielikuvien avulla. Tarkoitus on tehdä ääntä aina supistuksen ajan, ja supistusten välissä levätä hiljaa. Naiset voivat harjoitellessaan ääntä ajatella mielessään supistuksen kaaren alusta loppuun. He pyrkivät mieltämään kivun ja elämään sen läpi rentoutuneena. Hallittu äänen käyttö ei poista kipua, mutta se auttaa kestämään sen paremmin. Rentoutuneessa lihaksessa kipu ei tunnu niin kovalta kuin jännittyneessä. Hiljaiseen ja hellään ääneen tuudittautuminen on helppoa synnytyksen alkuvaiheessa. Kipujen voimistuessa myös ääni voimistuu. Voimistuva ääni on hyvä pitää puheäänen korkeutta matalampana. Oleellista on äänen suuntaaminen alas lantioon mahdollisimman rentoutuneena. Voimakkaankin äänen tulisi olla hallittu ja alaspäin suunnattu, ei korkea, kova ja kireä. Leuan alueelta on hermoyhteys lantion alueelle ja kohdunsuulle. Jokainen voi todeta, mitä tapahtuu kehossa lihaksissa silloin, kun jännittää leukaa eli puree hampaita yhteen. Jännitys leviää koko kehoon, mutta erityisen huomioitavaa synnytyksen kannalta on, että jännitys leviää lantion alueelle. Toisaalta, kun rentouttaa leukaa, voi tuntea, kuinka jännitys välittömästi laukeaa kehossa. Lantion alue on sitä rentoutuneempi mitä rentoutuneempi on leuan ja poskien alue. Me jännitämme leukaa ja kiristämme hampaita huolien takia, kivun ja stressin tähden. Mielen jännittyneisyys heijastuu näin kehoon. Kun pelkäämme tai tunnemme kipua, kehomme reagoi: vatsaa kouristaa, niska jäykistyy, leuka ja kädet jännittyvät. Kivun kestäminen. Mitä tapahtuu, jos tekee ääntä jännittyneenä hampaita purren? Ääni on tällöin kireä. Voimme kuvitella, kuinka kireä ääni kivun mukana kohoaa huudoksi ja kiljunnaksi. Kivuliaitten supistusten kohtaamisessa on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on se, että taistelemme kipua vastaan, puremme hampaamme yhteen, jolloin kaikki lihaksemme jännittyvät. Tällöin oma jännittynyt lihaksistomme lisää kivun määrää. Toinen tapa kohdata synnytyskipua on pyrkiä kivun hetkellä antautuneeseen ja kipua vastustamattomaan tilaan. Kivun kestäminen ja seuraaminen on helpompaa mahdollisimman rentona tuotetun äänen avulla. Rentouden lisäksi äänellä ja hengityksellä pyritään menemään kivun läpi ja keskittämään energiaa supistusten myötäiseen toimintaan. Naisen ajatuksena voi olla: ?Annan sen tapahtua, en taistele kipua vastaan, vaan kohtaan sen äänellä ja annan ääneni kulkea lantioni läpi tuoden voimaani juuri sille alueelle.? Hallittu ääni auttaa naista olemaan rentona supistusten ravistellessa, mutta ääni voi myös olla energinen tapa mennä mukaan supistuksiin, laulaa ne läpi. Ääni on väline. Eräs äiti kuvaili kauniisti oivallustaan synnytyksestä paitsi fyysisenä tapahtumana myös henkisenä antautumisena uudelle elämälle. Kehon, mielen ja tahdon yhteyttä tulee kunnioittaa ja se on itsessään arvokasta. Tätä yhteyttä voi tietoisesti tukea esimerkiksi ääntä käyttämällä. Musiikin kuuntelu. 1. Rytmin vaikutus 2. Musiikin sisältämät äänen korkeuden tasot 3. Erilaisten soitinten äänten värit 4. Musiikin kunnioittaminen 5. Rentoutuslevyt, luonnonäänet 6. Oma äänentuotto yhdistettynä kuunneltuun musiikkiin Lähde: Vuori, Hilkka-Liisa - Laitinen, Marjaana: Synnytyslaulu - rentouttava äänenkäyttö synnytyksessä ja raskauden aikana. (Edita 2005).
|