Yhteystiedot

Hilkka-Liisa Vuori
hilkka-liisa.vuori[et]
saunalahti.fi
hilkka-liisa.vuori [et]
uniarts.fi
p. 0407016534

Johanna Korhonen
johanna.korhonen[et]
verkkotie.fi


Vox Silentii ry
c/o Vuori
Suopuronniitty 7b
02920 ESPOO
Suomi Finland

Uutiset

27.3.2017Holy island- rukouslaulun matka Lindisfarnen pyhälle saarelle EnglantiinLue lisää »18.3.2017Press release: Celtic chants -cdLue lisää »18.3.2017Lehdistötiedote: Kelttilevyn julkistusLue lisää »21.2.2017Nunnan tarina: KristinaLue lisää »

Maria_img_1243.jpgsynnytyslaulu2pieni_logo_web.jpg

BirthSound - Childbirth singing 

Musiikin tohtori Hilkka-Liisa Vuoren kehittämä metodi, joka auttaa naisia rentoutumaan synnytyksessä ja raskauden aikana.

A method created by Hilkka-Liisa Vuori, doctor of music, to help women use their own voice as a way to relax in the labour. 

Synnytyslaulukursseja vuodesta 1998. BirthSound-courses since 1998.

 

Kevät 2017

synnytyslaulu2pieni_logo_web.jpg

torstaisin klo 17-18.30

Torstaisin klo 17–18.30 

I 19.1., 26.1. ja 2.2. 2017

II 16.2., 23.2. ja 2.3. 2017

III 23.3., 30.3. ja 6.4. 2017

IV 27.4., 4.5. ja 11.5. 2017

Synnytyslaulun kurssipaikka: Metropolia, Tukholmankatu 10, Helsinki, A-siipi, 3. krs, luokka TA 3-09, vuorovaikutusluokka. 

Hinnat:

Synnytyslaulukurssin hinta (kolme kertaa) 40 euroa, tukihenkilöltä koko kurssi 25 euroa. Tukihenkilö voi tulla mukaan myös kertamaksulla 15 e/ kerta.  Huom! Kätilöopiskelijat 15 e /koko kurssi.

 

Tiedust. ja ilm. Hilkka-Liisa Vuori

hilkka-liisa.vuori@saunalahti.fi   tai

hilkka-liisa.vuori@uniarts.fi

040-7016534.  

 

Synnytyslaulu-kurssin sisältö pääpiirteissä:

synnytyslaulu2pieni_logo_web.jpg


1. Rentouttava ääni raskausaikana.
2. Rentouttava ääni synnytyksessä: äänen tekeminen oikein supistusten
aikana. Tukihenkilön rooli äänen käytössä.
3. Rentouttava ääni synnytyksen jälkeen: äidin oma rentoutuminen ja
vuorovaikutus vauvan kanssa.
4. Kurssilla lauletaan myös tuutulauluja.

 kirkko_ja_kaupunki-_lehdesta_kuva.jpeg

Äänenkäyttö apuna synnytyksessä eli Synnytyslaulu

Musiikin tohtori, pedagogi Hilkka-Liisa 

Synnytyslaulussa ajatuksena on, että synnyttävä nainen voi omalla äänenkäytöllään helpottaa omaa ja sitä kautta myös vauvan oloa synnytyksessä. Äänenkäyttö apuna synnytyksessä on rentoutusmenetelmä, mutta myös varhaista vuorovaikutusta. Odottavan naisen huokailu vauvaa kuulostellen on myös hänen huokaustaan vauvan puolesta, ääni voi olla äidin hiljainen rukous.

Kuva Vuoren Synnytyslaulu-haastattelusta: Toni Brantberg, Kirkko ja kaupunki -lehdessä 23.1.2006.

Synnytyslaulua varten voi käydä kokonaisen kurssin, mutta oivalluksen äänen rentouttavasta vaikutuksesta voi löytää myös itsekseen tai pienellä neuvolla. Äänen rentouttava vaikutus voi kantaa muissakin elämäntilanteissa kuin synnytyksessä.

 

Taustaa ja historiaa

Äänenkäyttö synnytyksessä ei ole uusi keksintö, sen systemaattinen opettaminen on. Yksi suunta, josta kannustusta tähän on tullut on Ranska. Varhaiskristillisen laulun opettaja, professori Iegor Reznikoff, kannusti minua äänen käyttöön toisen lapseni synnytyksessä vuonna 1994. Hänen kursseillaan olen kuullut aiheesta ensimmäisen kerran vuonna 1992. Reznikoffin rukouslaulun kursseilla opetellaan tekemään ääntä kehon resonanssia kuunnellen, mietiskellen ja rukoillen. Olen kaikkia näitä aineksia käyttänyt myös synnytyslaulun kurssilla. 

Äänen vaikutus

Kysymyksessä on hyvin pelkistetty ja yksinkertainen metodi. Nainen tekee yhtä ääntä yhdellä vokaalilla. Yhden äänen tekeminen vaikuttaa meissä hyvin monella tavalla. Kun nainen aloittaa ääniharjoituksen, hän huokailee oman hengityksensä rytmissä hiljaista a-vokaalia. Yhden äänen hiljainen toistaminen on eri kulttuureista ja uskonnoista tunnettu mietiskely ja keskittymisharjoitus, voidaan sanoa meditaatioharjoitus. Äidin mielentilasta tulee välittömästi keskittynyt, kun hän huokailee hiljaa toistaen. Mielen rauhoittuminen vaikuttaa fyysiseen rentoutumiseen, mutta äänen toisto itsessään myös rentouttaa meitä fyysisesti. Ensimmäinen huokaus on vain pieni, mutta kun huokailua jatketaan levollisesti ja pakottamatta, hengitys syvenee toiston myötä, jolloin nainen alkaa vähitellen tehdä pidempää ääntä. Kun tuotamme pitkän hiljaisen äänen, uloshengityksemme on pitkä ja tasainen. Ääni on aivan kuin hengityksen jatke. Naiset voivat tehdä myös muita vokaaleja, äännesarjoja kuten aoum tai pieniä lauluja tai rukouksia kuten Kyrie eleison, mutta lähtökohtana on ajatus, että riittää, kun tekee yhtä ääntä.

Keskittynyt mieli auttaa keskittymään omaan kehoon. Äänen resonanssin tuntemista harjoitellaan käsin kehoa koskemalla. Aluksi äänensä voi tuntea värähtelevän rintakehässä, kaulassa ja poskien alueella. Tavoitteena on vähitellen pystyä keskittyneesti äänen avulla myös rentouttamaan lantion aluetta. Harjoitusvaiheessa äänen kuuntelemiseen käsillä on helpompi keskittyä silmät kiinni. Synnytyksessä se ei enää ole merkittävä apu, nainen on syventynyt omaan kehoonsa muutenkin.

Harjoiteltaessa ääni on aina hiljainen ja hellä. Synnytyksessä äänen voimakkuus on suhteessa supistuksen voimaan. Pääasia on, että nainen oppii tekemään tietoisesti rentoa ääntä siten, että hänen leukansa on rentona. Rentouttamalla poskien aluetta nainen voi edesauttaa lantionsa alueen rentoutunutta, suorastaan antautuvaa tilaa. Jos hiljainen tai voimakas ääni tehdään leuka rentona, äänen resonanssi on mahdollista kokea kehossaan. Tämän asian huomioinnissa kätilön ja tukihenkilön kommentit ja neuvot ovat ensiarvoisen tärkeitä. Äänestä kuulee välittömästi onko se kireä ja kiljuva vai kehossa soiva.

Äänen korkeus

Äänen korkeudella on oma merkityksensä. Ihminen on kuin soitin. Korkeat äänet sekä tuotettaessa että kuunneltaessa resonoivat vahvasti yläkehossa ja varsinkin pään alueella. Keskikehossa soivat parhaiten puheäänen korkuiset äänet ja matalat äänet resonoivat parhaiten lantion alueella ja matalalla kehossa. Kun pyrkimyksenä on rentouttaa lantion aluetta, matalat äänet ovat parhaita. Niihin on usein helpointa mennä puheäänen korkeuden kautta. Yksi tapa on aivan kuin liukua puheäänen korkeudelta mataliin ääniin.

Kursseilla käyneiden naisten äänenkäytön määrä synnytyksessä vaihtelee. Jotkut äidit ovat käyttäneet pelkkää ääntä apunaan, mutta toiset ovat käyttäneet lisäksi muita rentouttavia elementtejä, kuten vettä tai suoranaisia kivunlievittäjiä. Ponnistusvaiheessa osa äideistä on onnistuneesti käyttäneet siinäkin ääntä, osa on jättänyt äänen pois, koska energian suuntaaminen äänen avulla ponnistukseen ei ole tuntunut onnistuvan.

Isän ja tukihenkilön merkitys

Isä tai synnytyksen tukihenkilö voi osallistua äidin rentoutushetkiin jo odotusaikana. Puolison ääni tulee myös vahvemmin tutuksi vauvalle laulun kuin puheen kautta. Miehen ääni on matalampi kuin naisen, joten se on synnytystilanteessa osoittautunut hyväksi sanattomaksi tueksi naiselle. On myös naisia, jotka eivät ole halunneet toisen kosketusta, mutta ovat toivoneet toisen tekevän ääntä. Monissa kulttuureissa synnyksen avustajat ovat perinteisesti olleet naisia. Ihana kuva löytyy Etelä-Amerikasta, jossa naiset auttavat naista synnyttämään, mutta mukana on myös mies, shamaani, rummuttamassa. (ks. kirja synnytyslaulusta)  

Hellä ääni on vahvasti rentouttava ja rauhoittava elementti, samoin kosketus. Näiden kahden yhteisvaikutus on vielä vahvempi. Odotusaikana voi yhdessä tukihenkilön kanssa tehdä ääntä siten, että tukihenkilö silittää selkää ja lanteita. Tämän harjoituksen on koettu auttavan rentoutumisessa. Synnytyksen aikana moni nainen on halunnut vahvaa lantioiden hierontaa yhdessä äänen kanssa. Näin kosketuksellakin on monia merkityksiä.

Positiivinen suhtautuminen

Vaikka äidit tulevat kursseille toiveenaan löytää apua äänenkäytöstä nimenomaan synnytystilanteessa, kurssi ja äänenkäyttö on paljon muutakin. Tärkeimpänä asiana kursseilla on noussut esille äidin positiivinen suhtautuminen omaan itseen ja omaan kehoon ja vauvaan, joka on syntymässä maailmaan. Hellän hiljaisen äänen tekeminen itselle ja vauvalle on mitä parhainta valmistautumista. Monelle äidille synnytyksen jälkeen ääni on ollut rauhoittavaa hänelle itselleen uudessa tilanteessa ja myös tuttu ja rakastava ääni vauvalle. Äidit ovat käyttäneet ääntä myös jälkisupistuksissa, imettäessään ja nukuttaessaan vauvaa. Erityisen tärkeää äidin ääni olisi myös keskosvauvoille.

Hellien äänten opettelemiseen liittyy kursseilla aina myös jonkun tuutulaulun opettelu ja laulaminen. On hyvä tiedostaa, että kun äiti muutaman kerran toistaa tuutulaulun, hänen mielensä ja kehonsa rauhoittuvat, mikä taas suoraan vaikuttaa vauvaan. Uskon vahvasti, että tuutulaulut ovat ensisijaisesti tarkoitettu rauhoittamaan laulajansa ja sitä kautta myös lapsen. Lapsi ei pidä tärkeänä sitä, laulaako äiti tai isä nuotilleen. Vauvalle tärkeitä ovat tunteet.

Opetellessaan kehon resonanssia naiset oppivat myös ymmärtämään äänen kokonaisvaltaisen vaikutuksen. Me ihmiset emme kuuntele ääntä vain korvillamme vaan koko kehollamme ja vauvat ovat tässä asiassa erityisen herkkiä. He ovat olleet kuin rummun sisällä äidin kohdussa odotusajan. Maailmaan synnyttyään mikään ei ole heille ihanampi paikka kuin äidin tai isän rintakehä, jossa he saavat paitsi fyysistä läheisyyttä myös äänen kosketusta koko kehoonsa. Äidit ja isät yhdistävät ääntä myös pienen vauvan silitykseen. Tätä ihminen tekee luonnostaan, mutta tätä hellyyttä voidaan vahvistaa tietoisesti. Äidit ymmärtävät oman kokemuksensa kautta, että hellä matala ääni hyväilee lapsen alavartaloa, puheääni keskivartaloa ja korkeat äänet vahvistavat vauvan tietoisuutta ja resonoivat vahvimmin pään alueella. Ihanin palaute äänestä ja vauvoista on tullut vauvoilta itseltään. Kun heille laulaa pelkkiä a-, o- ja u-vokaaleita, he jo pienestä pitäen lähtevät matkimaan vokaalin muotoa suullaan ja tarjoavat herkeämättömän huomionsa tämän "puheen ruisleivän" äärellä kaiken maailman äänimaiseman keskellä.

Synnytysloitsuista

Äänen käyttö synnytyksessä on tuttua myös kansanperinteestä  - synnytysloitsuissa. Nykynainenkin usein hokee yhtä sanaa, lausetta tai toistaa pientä laulunpätkää olonsa helpottamiseksi, kuten "Tule, tule äidin luo, tule tule." Tai "Antaa sattuu, antaa sattuu, antaa sattuu." Tai vain yksinkertaisesti toistaen sanaa "avaaaaaaaa".

Tässä otteita vanhoista suomalaisista synnytysloitsuista, lähteenä Suomen kansan vanhat runot:

"Neitsyt Maaria emonen, Rakas äiti armollinen, Käy pian, jouvu väleen, Väleemmin vielä tarvitaan; Tule saunaan salloo Ilman uksen ulvomata, Saranan narahtamata, Ota kulta-kirvehesi, Vaski-vartesi tavota, Jolla reisiä repäset, Haaran pohjia hajotat, Sitte huutoo huiahuta, Ihveniltä, ahvenilta, Kaikilta veen kaloilta, Kiiskilta kinoo, Matikalta nuljoskoo, Päästä maalle matkamiestä, Pienisormita pihalle."  Tai

"Vain kuikas silloin lauletahan ja kuinga kujerretahan, kuin on pijka pihtehissä, vaimo vahtan vääntehissä? Nijn silloin sanottuohon: Salvatar, Sauna vaimo, tule saunahan saloa, tuovos vastat varjossansi, tule saunahan saloa kenenkänä keximätä, kunkana havahtemata! Saranat on voilla voijut, toki rasvalla rapatut, tule saunahan saloa, puota kivi kiukahasta, poika neitosen povesta, lapsi vaimon varpahille! Kuin ei tuosta täyttä tulle, kaja aita pahoa seihtemältä seipähältä, viideltä vitas väliltä! Tuos kiiskistä kinoa, matehesta muljaskata!Siitä sinne tie menisi..." 

Childbirth singing - BirthSound

Women naturally make sounds during labour, but these are usually uncontrolled. Women can learn to use relaxing sounds consciously and deliberately to ease pain during contractions. Making conscious sounds relaxes the body, soothes the mind and induces deeper breathing. A tense body feels pain more sharply, and making relaxing sounds helps ease pain.

Singing is also good for babies. Songs do not have to be complicated; they can be humming and tender words. The important thing is the feeling that a singing mother and father convey to a baby. Pregnant woman is sighing with her voice, her concentration can be a prayer for the baby. 

In addition to expectant mothers and fathers Childbirth singing is suitable for midwives, clinic and hospital employees and other healthcare professionals as well as students.

Welcome to the BirthSound -courses! When wanted Hilkka-Liisa teaches also in English.

 

Hilkka-Liisa Vuori

 

synnytyslaulu_nyt0001.jpg

Kuva Vuoren opettamasta Synnytyslaulusta: Anssi Keränen. Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 3/2008.