Close modal
KRISTINA
Kantaesitys: 10.06.2016 Naantalin kirkko

KRISTINA

Koreografia ja konsepti:Marjo Kuusela

Musiikki: Vox Silentii
Johanna Korhonen, Hilkka-Liisa Vuori

Tanssi: Unna Kitti, Tuomas Mikkola,
Reija Vaahtera, Aino Voutilainen
Pukusuunnittelu: Sari Salmela

Valosuunnittelu: Marko Kallela
+358 443 356 673
Tuottaja Ville Repo

Koreografi Marjo Kuuselan tanssiteos Kristina kertoo Armonlaakson luostariin tulevasta tytöstä 1400-luvun Naantalissa. Teoksen juuret ovat tarinassa nuoresta tytöstä, jonka ylhäinen suku joskus keskiajalla lähetti luostariin hänen rakastuttuaan vääräsäätyiseen mieheen ja tultuaan raskaaksi. Tarinan kertoi emeritus-professori Rauno Tirri fiktiivisessä kirjassaan "Kirjeitä Naantalin luostarista, sisar Kristinan elämä 1441-1500". Teos pohtii yhtä elämän tärkeimmistä peruskysymyksistä: miten pitäisi elää, miten löytää arvokas elämä? Elääkö täysillä tätä päivää ja ottaa kaikki mahdollinen irti elämästä tässä ja nyt, vai elääkö tulevaisuutta varten, omaa taivasosuutta ja lasten mahdollisuuksia elää?

Alkuperäisversiona teos on kaksiosainen. Ensimmäinen osa tapahtui ulkona ja siinä esiintyi teoksen tanssijoiden lisäksi joukko kansantanssijoita sekä kansanmusiikkiyhtye. Yleisö tuodaan kulkueena sisälle kirkkoon, jossa itse Kristina-teos alkaa. Kiertueteoksena nähdään ainoastaan kirkkoon sijoittuva osio. Kirkossa tanssijat yhdessä Vox Silentiin laulajien kanssa toteuttavat teoksen, jossa seurataan Kristinan kohtalo loppuun asti: kauhistuksesta ja kapinasta oppimiseen, tilanteen tasaantumiseen, sopeutumiseen, tunnetilojen vaihdellessa ahdistuksesta ja vihasta seestymiseen ja iloon.

Musiikki on Naantalin Armonlaakson sisarten Cantus Sororum -laulustoa, johon Vox Silentii on syvällisesti perehtynyt, sekä luonnonsävelasteikolle ja keskiajan moodeille perustuvaa, ihmisäänin toteutettavaa ääniteosta. Esitys kokonaisuudessaan on rajat rikkova ja uudenlainen tapa lähestyä ihmistä - jo ennen elänyttä ja samalla nykyistä. Kuusela sai idean teokseen kuullessaan Vox Silentiitä muutama vuosi sitten radiosta. "Ihastuin musiikkiin ja näin sen heti silmissäni tanssina. Siitä alkoi Kristinan tarina", Kuusela sanoo. Korhonen ja Vuori ovat puolestaan vaikuttuneita Kuuselan ja hänen tanssijoidensa ilmaisuvoimasta nunnaksi kasvavan tytön mielenliikkeiden kuvaajana. "On huikeaa nähdä silmissään, miten ääni muuttuu tanssijoiden kehoissa liikkeeksi", Korhonen ja Vuori sanovat.

Tanssija, akateemikko Marjo Kuusela on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia koreografeja. Keskiajan liturgiseen lauluun erikostunut lauluyhtye Vox Silentii on perehtynyt Naantalin birgittalaissisarten lauluihin vuodesta 1999, ja laulaja Hilkka-Liisa Vuori on väitellyt niistä Sibelius-Akatemiassa musiikin tohtoriksi 2012.

The subject of Choreographer Marjo Kuusela's dance work is a girl who enters the con-vent Vallis Gratiae in 15th-century Naantali. The girl has been banished by her noble family after she has fallen in love with a man of the lower orders and become pregnant. The story has been told by Rauno Tirri in his fictive work "Letters from the convent of Naantali, the life of Sister Kristina 1441-1500". The work ponders one of the central questions of life: how should one live; how can one find a meaningful life? Should one live for the day and make the most of one's life here and now or live for the future, one's salvation and posterity?

In its original form, the work consisted of two parts. The first part took place outdoors and in addition to the dancers of the work, featured folk dancers and a folk music ensemble. The audience was brought in a procession into the church, where the second part took place. In its tour version, we only see the the latter part of the work. In the church, the dancers, together with the singers of Vox Silentii, perform a work that follows Kristina's destiny to its very end: from horror and rebellion to learning, calm, and acceptance, as her emotional states change from anguish and anger to placid-ity and joy.

The music of the work consists of songs from Cantus Sororum, a collection from the Val-lis Gratiae convent in Naantali that the Vox Silentii ensemble has studied thoroughly. As an acoustic work, it is based on natural harmonies, medieval modes and the human voice. Kristina represents a new and radical approach to humanity, in its past and pre-sent manifestations. Kuusela conceived the idea for her work when she heard Vox Silentii on the radio a few years ago. "I was enchanted by the music and immediately saw it in my mind as dance. That was the beginning of the story of Kristina." Korhonen and Vuori, for their part, are impressed by the expressive power of Kuusela and her dancers as portrayers of the state of the young girl's mind as she grows into her role as a nun. "It is astonishing to see how sound is transformed into movement by the dancers' bodies."

Dancer, member of the Finnish Academy Marjo Kuusela is one of the internationally most recognised choreographers in Finland. The ensemble Vox Silentii, which specialises in liturgical chant of the Middle Ages, has studied the songs of the Sisters of St Birgitta in Naantali since 1999. They were also the subject of singer Hilkka-Liisa Vuori's doctoral dissertation at the Sibelius Academy in 2012.

Koreografen Marjo Kuuselas dansverk Kristina berättar om en flicka som kommer till klostret i 1400-talets Nådendal. Verkets rötter finns i berättelsen om en ung flicka, vars högättade släkt nå-gon gång under medeltiden skickade henne i kloster efter att hon förälskat sig i en man av fel stånd och blivit med barn. Berättelsen återfinns i professor emeritus Rauno Tirris fiktiva bok "Brev från klostret i Nådendal, syster Kristinas liv 1441-1500". Verket behandlar en av livets viktigaste grundläggande frågor: hur bör man leva, hur skall man leva ett värdefullt liv? Skall man leva fullt ut varje dag och ta ut allt av livet här och nu, eller skall man leva för framtiden, sin egen himlalott och barnens livsförutsättningar?

I sin ursprungliga version är verket tvådelat. Den första delen ägde rum utomhus och under den uppträdde förutom dansarna även en grupp folkdansare samt en folkmusikgrupp. Publiken går i procession in i kyrkan, där själva verket Kristina börjar. I turnéversionen visas enbart den del som utspelas i kyrkan. I kyrkan framför dansarna tillsammans med sångarna i Vox Silentii verket, i vilket man följer Kristi-nas öde till slutet: från förfäran och uppror till lärandet, utjämningen av situationen och anpass-ningen, med känslor som växlar från ångest och ilska till lugn och glädje.

Musiken består av sånger ur Nådendals klostersystrars samling Cantus Sororum, som Vox Silentii är mycket väl förtrogen med, samt ett ljudverk för människoröster som bygger på naturtonserien och medeltida modala skalor. Föreställningen som helhet är gränsöverskridande och utgör ett nytt sätt att närma sig människan - de som redan levt och samtidigt de nu levande. Kuusela fick idéen till verket när hon för några år sedan hörde Vox Silentii på radio. "Jag blev för-tjust i musiken och såg den genast som dans för min inre blick. Där började berättelsen om Kris-tina", säger Kuusela. Korhonen och Vuori är i sin tur övertygade av Kuusela och hennes dansares uttryckskraft som be-skrivare av sinnesrörelserna hos flickan som växer till nunna. "Det är hisnande att framför sig se hur ljudet i dansarnas kroppar förvandlas till rörelse", säger Korhonen och Vuori.

Dansaren och akademikern Marjo Kuusela hör till Finlands internationellt sett mest kända koreo-grafer. Vokalensemblen Vox Silentii är specialiserad på medeltida liturgisk sång och har sedan år 1999 förkovrat sig i Nådendals birgittinersystrars sånger. År 2012 disputerade sångaren Hilkka-Liisa Vuori för doktorsgraden över dem vid Sibelius-Akademin.

KRISTINA Valokuvat
Christopher Senn (Naantalin kirkko)
Ilkka Volanen (Kallion kirkko)

"Nämä seinät muistavat tämän musiikin" Jukka Kittilä Turun Sanomat, Naantali

Missäs muualla tämän teoksen esittäisi kuin Naantalissa, tanssitaiteilija ja koreografi Marjo Kuusela nauraa. Aiheellinen kysymys. Kristina-teoksen juuret ovat keskiaikaisessa tarinassa nuoresta naantalilaistytöstä, jonka ylhäinen suku lähetti luostariin hänen rakastuttuaan vääräsäätyiseen mieheen ja tultuaan raskaaksi. Kuusela löysi tarinan naantalilaisen professorin ja kirjailijan Rauno Tirrin romaanista Kirjeitä naantalilaisluostarista: Sisar Kristinan elämä. Kiinnostus jalostui ajatukseksi tanssiteoksesta Naantalin kirkossa, kun Kuusela kuuli Vox Silentii -duon esittämiä Naantalin birgittalaissisarten keskiaikaisia Cantus Sororum -lauluja.

Harvinaislaatuista hengellistä musiikkia. Näin laulut heti silmissäni tanssina, Kuusela kertoo. Koreografi koosti monitaiteellisen konseptin, joka tuo yhteen Vox Silentiin laulut, nyky- ja kansantanssin, kansanmusiikin ja markkinatunnelman. Kristina koostuu kahdesta osasta. Ensin on vuorossa kirkonmäen puiston kaikille avoin ulkoilmatapahtuma, johon saapuvat kuulevat juorun raskaaksi tulleesta talontyttärestä. Kymmenin kansantanssijoin ja -muusikoin vahvistetussa osuudessa nähdään teoksen ensimmäinen tanssi, rakkaustarina Äkkisyvä, jonka tanssivat Unna Kitti ja Tuomas Mikkola. Tarina kulkee hiljentymismatkan rannan kautta Naantalin vanhaan luostarikirkkoon, maksulliseen esitykseen Kristinan elämästä luostarissa. Kristinan keskiössä on kysymys, tulisiko ihmisen hyväksyä se elämäntila, jossa hän on, vai pyrkiä muualle. Kysymys on päässäni ja tanssijoilla liikkeessä, mutta katsojalla on vapaus tehdä omat tulkintansa, Kuusela toteaa. -?1400-luvulla naisen ainoa tie uraan ja sivistykseen oli luostari. Eli on teoksessa pieni feministinenkin kulma. Ulkoilmatapahtumassa yleisöllä on mahdollisuus osallistua esityksen kulkuun. Kirkossa nähtävä esitys rakentuu tanssista ja laulusta, ilman korostettua tarinallisuutta. Esitys ottaa koko kirkkotilan haltuunsa. Tällä teoksella Naantalin musiikkijuhlat kurkottaa toisella jalalla toisaalle. Johtamillani tanssifestivaaleilla toistuva festivaalikaupunkien kysymys on ollut, miten tapahtuma näkyy kaupungilla. Olenkin etsinyt tapahtumia, jotka näkyvät ympäristöissään. Ilmaisesitys avaa teosta kaikille, Kuusela luonnehtii.

Vox Silentiin laulajat Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori tuovat birgittalaislaulut vuosisatojen poissaolon jälkeen takaisin Naantalin kirkkoon. Laulut ovat peräisin keskiajan pergamenteista, joille ne on nuotinnettu. Ne säilyivät uskonpuhdistuksen jälkeen muun muassa satulantäytteiksi ja tilikirjojen kansiksi sidottuina. -?Nämä seinät muistavat tämän musiikin hyvin, Vuori sanoo. Poikkitaiteellisuutta korostaa laulutavan tanssinomaisuus. Laulajien kädet ovat perinteen mukaan aktiiviset, laulut kun nuotinnettiin käsien liikeradoilla ennen nuottikirjoitusta.

Kiehtovaa teoksessa on myös musiikin suhde tilaan. Laulumme ympäröi tanssijoita kaikuisassa kirkkotilassa. Olemme kaikki saman soittimen sisällä, Korhonen sanoo. Vox Silentii ei käytä konserteissaan äänentoistoa. Kirkkoympäristössä se ei tarpeen olisikaan. Niin, kirkkohan on jättimäinen kaiutin, Korhonen tokaisee.
Marjo Kuuselan poikkitaiteellinen teos Kristina kertoo keskiaikaisen naantalilaistytön tiestä luostariin tanssin ja laulun keinoin. Teoksen myötä birgittalaissisarten laulut palaavat Naantalin kirkkoon vuosisatojen poissaolon jälkeen.

Arvio: Nykytanssin ja keskiaikaisten laulujen vaikuttava juhla Naantalissa
11.06.2016 16:37 Saara Paatero | Kulttuuri

Mistä syntyy hyvä elämä?
Naantalin musiikkijuhlilla esitetty Kristina-tanssiteos yrittää vastata tähän monelle yhä ajankohtaiseen kysymykseen. Esitys kertoo myös oman paikan etsimisestä. Kristina tarkastelee, miten ihminen voi hyväksyä oman elämänsä rajat ja nähdä sen mahdollisuudet.

Keskiaikaan sijoittuvassa Kristina-teoksessa birgittalaissisarten laulut palaavat entiseen luostarikirkkoon. 1400-luvun loppupuolella rakennettu Naantalin kirkko on ainoa reformaation aikana 1500-luvulla lopetetusta birgittalaisluostarista säilynyt osa. Kun koreografi Marjo Kuusela kuuli radiosta Vox Silentii -yhtyeen esittämiä birgittalaissisarten lauluja, hän halusi yhdistää niihin tanssia. Teoksen tarina löytyi Rauno Tirrin fiktiivisestä kirjasta Kirjeitä Naantalin luostarista - sisar Kristinan elämä 1441-1500, joka kertoo luostariin joutuvasta nuoresta tytöstä. Lopputulos Kristina on uudenlainen, kokeileva teos, joka koostuu kolmesta erilaisesta osasta.

Teoksen kaikille avoin osuus tapahtuu kirkkopuistossa, jossa yleisö kokee keskiaikaisen markkinatapahtuman. Sari Salmela on suunnitellut esityksen puvut kekseliäästi ja markkinaväkenä ovat Turun Kiikurit ry:n ja Turun Kansantanssin Ystävien tanssijat. tanssijat. Kansantanssijoiden tanssi on näyttävää katseltavaa. Markkinoilla on kaupan aneita, parantavia yrttejä sekä pikkuleipiä ja siellä juorutaan nuoren Kristinan raskaudesta. Unna Kitin ja Tuomas Mikkolan tanssi kertoo nuoren parin rakkaudesta. Turjake-yhtye vastaa musiikista ja myös yleisöllä on mahdollisuus tanssia lopuksi.

Markkinahumun jälkeen esiintyjät ja yleisö kulkevat entisen luostarialueen halki kulkueena sisälle kirkkoon. Sisällä kirkossa on pääsylipullinen osa esityksestä. Suljetussa hämärässä kirkkotilassa tunnelma on aivan erilainen kuin pihalla. Kirkossa keskiaikaiset birgittalaissisarten laulut muodostavat nykytanssin kanssa vaikuttavan kokonaisuuden. Birgittalaislauluihin kuuluvat laulajien käsien liikkeet sopivat tanssin kanssa hyvin yhteen. Naantalin kirkko on tehty näiden laulujen laulamista varten, ja Johanna Korhosen ja Hilkka-Liisa Vuoren ääni soi kirkossa hyvin. Kirkon akustiikkaa hyödynnetään taitavasti myös tanssista syntyvien äänten kanssa. Yleisö on välillä esityksen keskellä, sillä tanssijat ja laulajat liikkuvat ympäri kirkkoa.

Teos kuvaa aviottoman lapsen synnyttäneen nuoren naisen elämää luostarissa. Unna Kitin, Aino Voutilaisen sekä Reija Vaahteran tanssi kuvaa väkevästi luostariin sopeutumisen vaikeutta, oman paikan hyväksymistä ja tehtävän löytämistä. Teoksessa ei ole vuorosanoja, vaan tulkinta jää pitkälti yleisön harteille. Vaikka tanssilla kuvataan välillä suurta epätoivoa, on esityksen loppu valoisa ja levollinen.

Naantalin kirkko on luonteva ympäristö teokselle, mutta Marjo Kuuselan mukaan sille pyritään löytämään myös muita esityspaikkoja.