Yhteystiedot

Hilkka-Liisa Vuori
hilkka-liisa.vuori[et]
saunalahti.fi
hilkka-liisa.vuori [et]
uniarts.fi
p. 0407016534

Johanna Korhonen
johanna.korhonen[et]
verkkotie.fi


Vox Silentii ry
c/o Vuori
Suopuronniitty 7b
02920 ESPOO
Suomi Finland

Uutiset

27.3.2017Holy island- rukouslaulun matka Lindisfarnen pyhälle saarelle EnglantiinLue lisää »18.3.2017Press release: Celtic chants -cdLue lisää »18.3.2017Lehdistötiedote: Kelttilevyn julkistusLue lisää »21.2.2017Nunnan tarina: KristinaLue lisää »

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu

Meditative Mass

with Medieval melodies

        

Kallion seurakunnan Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulun ehtoollismessun musiikki koostuu pelkästään vanhoista kirkkolauluista.  Osa lauluista lauletaan alkuperäisellä kielellään latinaksi, mutta suuri osa ihanista vanhoista sävelmistä on sovitettu suomenkieliselle tekstille.

Messusta voidaan sanoa, että rukoilemme keskiaikaisilla sävelmillä, kolmella kielellä, kun mukana on aina myös kreikankielinen rukous "Kyrie eleison" - Herra armahda. 

Kallion_ruusukkoa_Peppina.img_2638_2.jpg

Messun tekstit noudattavat kirkkovuoden kulkua eli laulamme kyseisen sunnuntain aiheisia lauluja. Olennaisena osana on psalmiteksti. Sävelmä kannattelee rukouksen tekstiä. Psalmilaulussa toistetaan yhtä ja samaa säveltä pienin painotuksin. Yksinkertaisen sävelmän tehtävänä on johdattaa teksti syvästi sydämellemme.

                                                                              Kuva: Peppina Tuulispää

Rukouslauluihin voi jokainen messuun tulija osallistua esilauluryhmän mukana. Voi myös antaa itselleen luvan vain kuunnella ja antaa Sanan ja sävelen hoitaa.

Esilauluryhmään eli Anima meaan pääsee mukaan tulemalla harjoituksiin. Ryhmään ei ole ennakkoilmoittautumista. Sydämellisesti tervetuloa! Harjoittelemme kirkkosalissa, sisäänkäynti kirkon pääovista. Esilaulajia ohjaa Hilkka-Liisa Vuori ja syksystä 2014 alkaen myös Johanna Korhonen, tiedustelut:

hilkka-liisa.vuori@saunalahti.fi   040-7016534

Hiljaisen rukouslaulun iltamessuja on säännöllisesti Kallion kirkossa, Helsingissä, mutta myös toiveiden mukaan muualla.   

kynttelikko.jpg

Kuva: Pirkko Hakkarainen

Kevät 2017

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu

Meditative mass with medieval melodies. Gregorian chants sung in Latin and Finnish.

Joka keskiviikko  klo 18 Kallion kirkossa.

Anima mean kaikille avoimet harjoitukset alkaen klo 17.

Rukouslaulua ja ehtoollisen vietto. Messussa lauletaan gregoriaanisia lauluja ja psalmeja. Voit levätä laulujen harmoniassa kuunnellen tai itse osallistuen laulamiseen. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtavat vuorotellen Hilkka-Liisa (H) Vuori ja Johanna Korhonen (J). Anima mea -esilaulajien harjoituksiin Kallion kirkolle ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Anima mean kaikille avoimet harjoitukset

Kallion kirkossa messupäivinä eli keskiviikkona klo 17 ja lisäksi noin joka toinen maanantai klo 18.30–20 Kallion kirkossa.  (26.4.H, 3.5.H, 10.5. H, 17.5. H ja 24.5.J ja 31.5. J). Anima mean harjoitukset kallion kirkossa toukokuussa ma 8.5. ja ma 22.5. klo 18:30-20. 

Esilauluryhmään eli Anima meaan pääsee mukaan tulemalla harjoituksiin. Ryhmään ei ole ennakkoilmoittautumista. Sydämellisesti tervetuloa! Harjoittelemme kirkkosalissa, sisäänkäynti kirkon pääovista. Everybody is welcome to the rehearsals of Masschoir Anima mea. See the schedule above.

hilkka-liisa.vuori@saunalahti.fi   040-7016534

Kesä 2017

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu

Kallion kirkko

Meditative mass with medieval melodies. Gregorian chants sung in Latin and Finnish.

Ke 7.6., 28.6., 5.7. ja 26.7. 2017  klo 18.

Anima mean kaikille avoimet harjoitukset alkaen klo 17.

Rukouslaulua ja ehtoollisen vietto. Messussa lauletaan gregoriaanisia lauluja  ja psalmeja. Voit levätä laulujen harmoniassa kuunnellen tai itse osallistua laulamiseen. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtavat vuorotellen Hilkka-Liisa Vuori ja Johanna Korhonen. Anima mea -esilaulajien harjoituksiin Kallion kirkolle ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Syksy 2017

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu

Meditative mass with medieval melodies. Gregorian chants sung in Latin and Finnish.

Ke 2.8.2017 alkaen Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu taas joka keskiviikko klo 18 Kallion kirkossa.  Anima mean kaikille avoimet harjoitukset alkaen klo 17.

 

Rukouslaulua ja ehtoollisen vietto. Messussa lauletaan gregoriaanisia lauluja ja psalmeja. Voit levätä laulujen harmoniassa kuunnellen tai itse osallistuen laulamiseen. Messussa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jota johtavat vuorotellen Hilkka-Liisa (H) Vuori ja Johanna Korhonen (J). Anima mea -esilaulajien harjoituksiin Kallion kirkolle ovat tervetulleita kaikki halukkaat.

Anima mean kaikille avoimet harjoitukset

Kallion kirkossa messupäivinä eli keskiviikkona klo 17 ja lisäksi noin joka toinen maanantai klo 18.30–20 Kallion kirkossa.  (7.8., 21.8., 4.9., 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11.., 27.11. ja 11.12.)  Elokuun harjoitukset seurakuntakodilla (Siltasaarenkatu 28).

Esilauluryhmään eli Anima meaan pääsee mukaan tulemalla harjoituksiin. Ryhmään ei ole ennakkoilmoittautumista. Sydämellisesti tervetuloa! Harjoittelemme kirkkosalissa, sisäänkäynti kirkon pääovista. Everybody is welcome to the rehearsals of Mass choir Anima mea. See the schedule above.

hilkka-liisa.vuori@saunalahti.fi   040-7016534

Rukouslaulumessusta: 

Keskiaikainen hiljainen rukouslaulumessu on ehtoollisjumalanpalvelus, jonka laulut ovat vanhoja keskiaikaisia rukouksia ja psalmeja, gregoriaanisia lauluja. Niiden harmoniassa voit levätä kuuntelemalla tai osallistua laulamiseen. Laulut ovat keskiaikaisia liturgisia sävelmiä, joihin osaan on latinankielisen tekstin tilalle sovitettu suomenkieliset sanat. Vanhat rukoukset houkuttavat hiljaiseen mielen ja sydämen tilaan. Tervetuloa laulamaan mukana ja lepäämään rukouksissa.

Messulauluissa ei käytetä sähköistä äänentoistoa, joten kannustamme Sinua tulemaan istumaan kirkon etuosaan.

Rukouslauluihin voi jokainen messuun tulija osallistua esilauluryhmän mukana. Voit myös antaa itsellesi luvan vain kuunnella ja antaa Sanan ja sävelen hoitaa. Messun lauluissa avustaa esilaulajien ryhmä Anima mea, jonka johtajana toimii joko Hilkka-Liisa Vuori tai Johanna Korhonen. Messussa voit katsoa laulun sanoja paperista, mutta ihaninta on vain heittäytyä seuraamaan ääntä Anima mean johdolla. Tällöin laulun sanat tulevat sanotuksi hieman viiveellä, mutta silti levollisesti.

Hiljaisuus on kiirettömyyttä. Kaikelle annetaan aikaa. On aikaa hengittää. Lauluun voit liittyä silloin, kun siltä tuntuu. Laulujen sisällä hengitys on muistuma hiljaisuudesta. Kun vanha keskiaikainen sävelmä on laulettu, tarkoituksena on kuunnella kirkon sointia ja rukousta lauseiden välissä. Monet rukouslaulajista laulavat silmät kiinni. Tällöin kuuloaisti vielä terävöityy. Jos antaa äänensä kirkolle, on ihmeellisen vapauttavaa huomata että se soi. Rukouslaulumessussa maltamme kuunnella soivaa ja hiljaista kirkkoa, oman sydämemme ääntä ja Jumalan puhetta sydämellemme.

Hellä hiljainen rukouslaulu:

Keväällä 2010 Hiljaisen rukouslaulun kurssien nimeen liitettiin vielä yksi adjektiivi hellä. Sanalla hellä haluamme kuvata Jumalan asennetta ihmistä kohtaan, ihmisen äänen laatua Hiljaisessa rukouslaulussa ja toivottavaa asennetta myös muita ihmisiä kohtaan.

Hellä hiljainen rukouslaulu on luonteeltaan kristillisen kirkon rukouslaulua. Ääni on yhteys näkymättömään. Ääni on sielun liikettä, joka johdattaa ihmisen sisäiseen hiljaisuuteen – sydämen hiljaisuuteen. Ääni on elämys ja kehollinen kokemus – resonanssia kehossa. Ääni on korvin kuultava kokonaisuus, joka muodostuu perusäänestä ja yläsävelistä. Yläsävellaulu on ollut tunnettua monien vanhojen kulttuurien musiikissa. Yläsävelet ovat kirkkaita, usein korkeita, huilumaisia ääniä, joita kukaan ei sinänsä varsinaisesti laula. Myös vanhassa kirkkolaulussa yläsävelet parhaimmillaan erottuvat ja vahvistuvat puhtaina ja selvästi kuultavina. Kädet seuraavat äänen värähtelyä kehossa ja kuvastavat laulun ylistyksellistä luonnetta.

Pieni ja hellä ääni on levon ja lohdun tuovaa sointia kehossa. Voimme keskiaikaisten rukoilijoiden tavoin ajatella, että me maistamme ääneen rukoilemamme sanat suussamme, hengitämme ne keuhkoillamme, kuulemme ne korvillamme, ajattelemme ne mielessämme, tunnemme ne sydämellämme ja verisuonemmekin kohisevat niitä. Kokonaisvaltainen rukous hoitaa koko ihmistä.

Rukouksella on kolme suuntaa. Ensimmäinen suunta on oma sydän. Monta kertaa laulajien kädet pysähtyvät kuuntelemaan rintakehän alueen resonanssia, omaa sydäntä. Toinen suunta rukouksessa on Jumalalle, mutta ennen kaikkea Jumalalta – siksi laulajien avoimet kädet usein ovat kohotetut. Kolmas suunta on rukous toisten kanssa. Silloin kädet ovat pienesti auki. Sen verran kuin itsestä tuntuu. Lauluja voi myös laulaa ilman käden liikkeitä. Jo tietoisuus rukouksen kolmesta suunnasta avaa meitä hiljaisuudelle.

Rukouslaulumessun laulut: 

AO

Hellän hiljaisen rukouslaulumessun ensimmäinen laulu on aina virityslaulu – AO AO AO. Pelkkiä vokaaleita laulamalla rauhoitamme kehoa ja mieltä. Vokaalilaulu on hyvin lähellä huokausta. Huokaus on yksinkertainen rukous. Psalmia lainaten: ”Herra, kuule minua, huomaa huokaukseni.” Huokaistessamme avaamme sydämemme ja mielemme Jumalan edessä, myös sen kaikkein kätketyimmän osan meissä. A ja O on symbolisesti vahva rukous. ”Minä olen A ja O, alku ja loppu”, sanoo Herra Jumala, hän joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. Ilm. 1:8.

Herra, avaa minun huuleni, * niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
Jumala, ole minulle armollinen, pelasta minut * riennä avukseni Herra.
Domine, labia mea aperies, * et os meum annuntiabit laudem tuam. Alleluia.

Huokailusta siirrytään keskiaikaiseen alkurukoukseen. Suomi ja latinankieli vuorottelevat: Herra, avaa minun huuleni – Domine, labia mea aperies. Laulaessamme sekä suomeksi että latinaksi rukoilemme omalla äidinkielellämme ja samalla liitämme itsemme rukoilevaan sukupolvien ketjuun, luostarien rukousmaailmaan. Näin on rukoiltu jo satoja vuosia ennen meitä. Me saamme olla helmenä vuosisatojen rukousnauhassa.

PÄIVÄN PSALMI

Päivän psalmi vaihtuu aina kirkkovuoden mukaisesti. Antifonin eli johdantolaulun sävelmä on keskiaikainen rukoussävelmä. Keskiaikaisilla kirkkolauluilla eli gregoriaanisilla lauluilla hyvin harvoin on nimettyä säveltäjää. Ne ovat rukouskäytössä hioutuneet. Hiljaisessa rukouslaulumessussa me laulamme niistä sellaisia versioita, joita on kirjoitettu vanhoihin pergamentteihin eli käsikirjoituksiin. Psalmi resitoidaan eli puhelauletaan. Messuun osallistuja saa rohkeasti sanoa ja laulaa sanoja Anima mean mukana. Niissä puhutellaan Jumalaa hyvin suorasti ja mutkattomasti milloin iloiten, milloin surren ja vavisten. Ei ole olemassa ihanampaa laulettavaa kuin psalmit.

TÄHTI *

Sekä alkurukouksessa että psalmilaulussa on tekstin keskellä aina pieni tähti *. Tähti kannustaa kuuntelemaan mitä Jumala sanoo sanassaan. Laulettuamme psalmijakeen alkupuolen pidämme tähden kohdalla mietiskelytauon. Tähteä seuraava lause on jatkoa sitä edeltävälle lauseelle: jälkisäe selittää, täydentää, vahvistaa tai kysyy lisää. Jos laulaa psalmia itsekseen kotona, jokainen tähti-tauko on eri pituinen aina riippuen siitä, minkälaisen vaikutuksen laulajaan itseensä on tehnyt lause, jonka edelsi taukoa. Sielu tanssii psalmeissa. Messussa laulamme tätä sielun tanssia yhdessä.

KYRIE ELEISON, HERRA ARMAHDA, KRISTUS ARMAHDA, HERRA ARMAHDA, KYRIE ELEISON

Kreikankielinen Kyrie eleison, Herra armahda, on syvä rukous meissä. Laulaessamme äänteet hitaasti, voimme kenties häivähdykseltään tuntea, kuinka vahvasti ja vertikaalisesti meissä soi y- ja i-äänet. Vastavuoroisesti e-vokaali soi leveänä suussa ja koko kehossa. Kyrie eleisonin sointi meissä on kuin risti. Laulaessamme saman rukouksen suomeksi, ymmärryksemme kasvaa. Hellän hiljaisen rukouslaulun messussa Herra armahda, Kristus armahda lauletaan viipyilevästi ja odottaen, hellästi armoa toivoen.

JÄTÄ TAAKKASI HERRAN KÄTEEN, HÄN PITÄÄ SINUSTA HUOLEN.

Esirukouksen yhteydessä laulamme psalmista 55 jaetta 23. Sävelmää on luostareissa laulettu useita kertoja päivän aikana eri tekstien yhteydessä. Sävelmä on hyvin yksinkertainen ja kannatteleva. Se johdattaa jatkuvaan rukoukseen.

SANCTUS DEUS, SANCTUS CHRISTUS, SPIRITUS SANCTUS, SANCTUS DEUS

Pyhä Jumala, Pyhä Kristus, Henki Pyhä, Pyhä JumalaSanctuksen laulamisesta monet ovat sanoneet, että aivan kuin aika olisi vain nyt, laulu on niin pystysuora ja ikuisuutta tavoitteleva. Keskiaikaisiin rukouksiin, aivan kuin moniin nykyisiinkin jumalanpalveluksen muotoihin, on kätketty kolminaisuuden symboliikka. Jokainen erillinen Sanctus lauletaan kolme kertaa ja laulun kohteita on kolme: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Lopuksi laulamme vielä ykseydelle Sanctus Deus.

JUMALAN KARITSA – AGNUS DEI

Jumalan karitsa -laulun sävelmäksi on Hellään hiljaiseen rukouslaulumessuun valikoitunut iloisen f-moodin sävelmä. F-moodi, vanha kirkkosävelmä, on kuin äidin kutsu aterialle.

ALLELUIA!

Ehtoollisen kiitoslauluksi on muotoutunut Alleluia, joka on ylistyksen laulu.

VAIHTUVAT LAULUOSUUDET

Psalmitekstin lisäksi Hiljaisen rukouslaulumessun vaihtuvia lauluosuuksia ovat ehtoollisen aikana laulettu laulu ja lopun siunaukseen liittyvä päätöslaulu.

Anima mea:

Anima mea on Hiljaisen rukouslaulumessun esilaulajien ryhmä. Myös Sinä voit kuulua tähän ryhmään. Kokoonnumme kuukausittain kahtena maanantaina klo 18.30–20.00 ja messupäivinä eli keskiviikkoisin klo 17–18 opettelemaan tulevan messun psalmia ja muita lauluja. Opettelemme laulut korvakuulolta, joten ryhmään kuuluminen ei edellytä nuotinlukutaitoa. Yhteisellä äänellä rukoileminen ei tarkoita sitä, että jokaisen pitäisi ns. osata laulaa oikeaa ääntä. Jokainen ääni on tervetullut. Mietiskelevässä rukouslaulussa saa laulaa vähän korkeampaa tai vähän matalampaakin.

Anima mea on myös sitoumuksellisesti hyvin hellä ryhmä. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tulee harjoituksiin ja messuun, kun pääsee. Aina on tervetullut. Kaiken kaikkiaan esilaulajien ryhmään kuuluu n. 40 laulajaa. Harjoituksissa on yleensä 10–20 kaiken ikäistä kuorolaista. Ryhmässä ei ole ala- eikä yläikärajaa.

Harjoitukset ovat yleensä Kallion kirkossa, mutta myös joinakin maanantai-iltoina Kallion seurakuntakodilla. Harjoitusajankohdat löydät tapahtumakalenterista.

Tähän lauluryhmään kuulumista voi kuulostella helpolla tavalla: tulet vain mukaan harjoituksiin, rohkeasti ja ilmoittautumatta. Tai messussa tulet istumaan kirkon etuosaan ja yhdyt lauluihin mukaan.

Ryhmän nimi on Anima mea, jonka rukouslauluharjoituksissa laulajien kanssa mietimme sille vuonna 2009. Toivoimme nimen kuvastavan ylistävää ja hellää, kokonaisvaltaista rukousta. Sanoista anima mea tulee mieleen Marian kiitosvirsi, jossa Maria laulaa: Ylistä minun sieluni Herraa! Magnificat anima mea Dominum! Marian vastaus Jumalalle on rohkea ja iloinen, luottavainen. Hän antautuu Jumalan palvelukseen ja Jumalan palveltavaksi. Jospa tämä rukous voisi olla myös meissä laulajissa. ”Älä pelkää, Maria” on hyvä sana myös kaikille messuun osallistujille.

Rukoilevat kädet: 

Hiljaisen rukouslaulun ehtoollismessuun osallistuja saattaa ihmetellä, miksi rukouslaulajien kädet liikkuvat! Laulun kokonaisvaltaisuuteen kuuluvat käden liikkeet. Kädet ovat ennen kaikkea ylistyksen osoittajia. Vanhimmat kuvat rukoilevista ihmisistä saviruukuissa ja katakombien seinillä kuvaavat ihmistä, ylistävää ihmistä, jonka kädet ovat avoimet ja ylöspäin kohotetut. Usein rukouslaulajien kädet käyvät myös sydämellä. Rukouslaulussa toivotaan, että rukous olisi koko kehosta, mielestä, sielusta, sydämestä ja kielestä. Näistä tärkein on sydän. Rukouksen kokeminen sydämellä voi olla hyvin konkreettista. Kun käsi viipyy tuntemassa omaa ääntä ja huokausta rintakehältä, voi paremmin tuntea äänen resonanssin itsessään. Voimme samalla mielessämme huokaista: ”Herra, kuule sydämeni rukous.”

Käsien rukous voi olla myös toisiin päin kurottavaa, rukouksen jakamista. Ohjaajan ja Anima mean laulajien kädet voivat myös piirtää ilmaan vanhoja nuotteja, neumeja. Tällöin käden liike kuvastaa äänen liikettä: kun käsi piirtää ilmaan matalampaa ja korkeampaa kaarta, on helppoa laulaa liikkeen mukana matalampia ja korkeampia ääniä. Tällä tavalla ajatellaan, että suullisen perinteen aikoina on kirkkolaulujakin voitu laulaa opettajan käden liikkeistä äänen korkeuksia ja muotoa seuraten.

Käden liikkeet ovat hyvin henkilökohtainen asia, joten jokainen saa käyttää käsiään tai olla käyttämättä. Kuten tunnettua on, suomalaisessa kulttuurissa ei niin paljoa puhuta käsillä. Rohkeus kokeilla voi kuitenkin avata rukouksen eri muotoja. Jo pieni on kaunista, kämmenten avaaminen on suuri ele. Avoimet kädet ottaa leipä ja viini vastaan.

Rukouslaulumessun viitekehys:

VIIKOITTAIN KOKOONTUVAT ILTAKURSSIT

Rukouslaulumessun lauluja lauletaan muuallakin kuin messussa – kursseilla. Kursseista säännöllisin on viikoittain kokoontuva tiistai-illan kurssi Diakonissalaitoksen kirkossa. Kurssi vaihtuu noin viiden viikon välein peruskurssista jatkokurssiksi ja jälleen peruskurssiksi. Kun olet kerran käynyt peruskurssin, voit tulla mille tahansa rukouslaulun kurssille. Peruskurssi, kuinka ollakaan, on osoittautunut ikisuosikiksi myös vanhojen rukouslaulun harrastajien parissa. Yksinkertainen ja alkeista lähtevä mietiskely on aina yhtä ihmeellinen kokemus.

Kursseilla ohjaajana on musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

HELLÄN HILJAISEN RUKOUSLAULUN RETRIITTI

Oma paikkansa on rukouslauluretriiteillä. Hellän hiljaisen rukouslaulun retriiteissä ollaan muuten hiljaa, mutta yhteisissä kokoontumisissa, rukoushetkissä, lauletaan mietiskeleviä keskiaikaisia rukouksia ja vokaaleja.

Keväällä 2010 oli myös ensimmäinen rukouslaulujen ja Martin Lönnebon kehittämien rukoushelmien retriitti Helmiä ja hiljaisuutta sydämen lauluina. Rukoushelmet ja rukouslaulut olivat heti kuin vanhoja tuttuja. Kokonaisvaltainen mietiskely laulettuna ja helmiä koskettavana rukouksena on hyvin vanha rukousmuoto. Käden tuntoaisti johdattaa meitä levolliseen rukoukseen, se on aivan kuin pieni silitys sielullemme.

Retriittiin ja ääneen johdattelevat pastori Terhi Varjoranta ja musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

ÄÄNEN SYVÄ YMMÄRTÄMINEN – KUVAN KAUTTA NÄKYVÄKSI

Kokonaisvaltainen matka on myös rukouslaulujen ja maalaamisen yhdistäminen. Äänen syvä ymmärtäminen – kuvan kautta näkyväksi on kurssi, jolla huokaillaan ääntä ja kuvaa. Matkaa teemme omaan itseemme. Maalaamisen ja äänen kautta saamme kosketuksen itseemme, tunteisiimme ja tarpeisiimme ja tulemme tietoisiksi voiman ja jaksamisen lähteistämme. Piirustus- ja laulutaitoa ei tällä kurssilla tarvita.

Kuvaan johdattelee taideterapeutti, pastori Terhi Varjoranta ja ääneen musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

PÄIVÄN MATKA MIETISKELEVÄÄN ÄÄNEEN JA RUKOUKSEEN

Silloin tällöin viikonloppuisin on yhden tai kahden päivän kursseja. Usein näillä kursseilla ovat jokin teema, kuten joulun laulut, pääsiäisen laulut tai enkelilaulut. Näitä kursseja on pitänyt musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

Mustasaaressa Helsingin edustalla on kesäisin mietiskelevän äänen kursseja, joita pitää joko ääni- ja laulupedagogi Pia Skibdahl tai musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

AO – LUOMINEN ÄÄNENÄ JA KUVINA SEKÄ CD:T

Hellän hiljaisen rukouslaulun kotoiseksi tueksi on tehty kirja AO –luominen äänenä ja kuvina (LaxVuoriVox Silentii). Kirja sisältää rukouslaulun perusteet kirjoitettuna, maalattuna ja levylle laulettuna.

Monet Vox Silentiin äänittämät CD:t johdattavat mietiskelevään rukoukseen. Lisätietoja www.voxsilentii.fi
  

Keskiaikaisen hiljaisen rukouslaulumesun historia:

Hiljaista rukouslaulumessua on vietetty Kallion kirkossa ensimmäisen kerran pääsiäisenä 1999. Neljä ensimmäistä vuotta esilaulajien ryhmää luotsasi ääni- ja laulupedagogi Pia Skibdahl. Tammikuussa 2003 messun lauluryhmää alkoi johtaa musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori.

Monet vuodet messupappina toimi Kallion seurakunnan pastori Terhi Varjoranta, joka on vuosien varrella ollut myös aktiivinen messun kehittäjä ja sydän. ”Keikkapappeina” messussa ovat vierailleet mm. Helena Kolkki ja Helena Castrén. Vuonna 2009 Hiljaisen rukouslaulun messu sisällytettiin Kallion seurakunnan jumalanpalvelussuunnitelmaan, joten kaikki Kallion papit osallistuvat siihen vuorollaan. Messun ajaksi vakiintui kuukauden ensimmäinen torstai-ilta.

Joulukuussa 2009 messua edelsi ensimmäistä kertaa rukouslaulumietiskely eli rukouslaulumeditaatio. Meditatiivinen hellä laulu alkaa nykyään puoli tuntia ennen messua. Anima mea laulaa vokaaleita ja varsinkin Kyrie eleison –rukouksia. Tarkoituksena on tarjota ihmisille mahdollisuus tulla hiljentymään kirkkoon jo ennen messua, kuuntelemaan tai osallistumaan lauluun ja rukoukseen.

Syksyllä 2014 tapahtui suuri muutos, kun rukouslaulumessu muuttui jokaviikkoiseksi ja päiväksi vaihtui keskiviikko. Samalla Hilkka-Liisan kanssa kanttorivastuuta tuli jakamaan Vox Silentiin toinen laulaja, Johanna Korhonen. Jaettu ohjausvastuu messuissa on jaettu ilo ja siunaus.

Suurin musiikillinen ja myös hengellinen muutos, tai voisi sanoa kehitys, Hiljaisessa rukouslaulumessussa on ollut psalmilaulun vakiintuminen osaksi messua. Alkuun psalmeja oli raskasta laulaa. Verrattuna muuhun gregoriaaniseen repertoaariin psalmeissa on huomattavan paljon enemmän sanoja. Mietiskelevään mielentilaan ei ollut niin helppoa päästä valtavan sanamäärän kanssa. Vähitellen psalmien ihmeellinen maailma alkoi aueta. Gregoriaanisissa lauluissa yleensä lauletaan paljon säveliä vähin sanoin. Tällainen melismaattinen (= useita säveliä yhdellä tavulla laulettu) sävelkulku on myös hyvin mietiskelevä. Tällöin myös sanojen merkitys aukeaa vähitellen. Psalmilaulussa on paljon sanoja, mutta ne lauletaan yhdellä sävelkorkeudella, josta vain hieman notkahdetaan ylös- tai alaspäin. Meditatiivinen mielentila saavutetaan saman sävelen toistolla. Vanhoissa kirkkolauluissa kaiken kaikkiaan ajan kulku on vertikaalinen – ääni soi kirkossa kiireettömästi, laulajan olemus kurottelee kohti näkymätöntä ja Jumalaa.

Musiikilliset taistavaikuttajat:

Lauluyhtye Vox Silentii (Johanna Korhonen ja Hilkka-Liisa Vuori) on taustavaikuttaja Hiljaisen rukouslaulun messujen laulumateriaalin hankinnassa, tutkimisessa ja sovittamisessa. Hilkka-Liisa Vuori ja Tuomo Pulkkinen etsivät jatkuvasti kirkkovuoden kulun mukaisia messulauluja keskiaikaisista lähteistä. Lauluja etsimme vanhoista käsikirjoituksista ja myös uudemmista painetuista gregoriaanisen laulun kirjoista. Tänä päivänä laulut tulevat myös suoraan kotiin internetin välityksellä. Monet käsikirjoitukset ovat nähtävissä ja luettavissa myös netissä. Latinankielisistä lauluista pyrimme valitsemaan ensisijaisesti versioita, jotka ovat olleet käytössä Suomessa ja Pohjoismaissa, mutta käytämme myös eurooppalaista perinnettä.

Suomenkieliset laulut on sovitettu keskiaikaisiin säveliin. Näin laulujen sävelmaisema pysyy koko messun ajan keskiaikaisena. Psalmien antifonisävelmät syntyvät mietiskelemällä tekstikohtaa. Tekstin pohtiminen tuo mieleen jonkin vanhan rukouksen sävelmän. Näin keskiaika kohtaa nykyihmisen hänen omalla äidinkielellään. Tätä työtä on pitkään tehnyt Hilkka-Liisa Vuori, mutta nykyään yhä enemmän myös Tuomo Pulkkinen. Tuomo myös vastaa messuohjelman ulkoasusta. Laulujen ensimmäiset testaukset ja laajemman materiaalin vaalimisen tekee Vox Silentii.

Miksi sitten laulaa latinaksi? Eikö suomenkieli riitä? Latinankielisissä rukouksissa monta kertaa tuntuu siltä, että tekstin merkitys on hionut musiikin muodot tietynlaisiksi. Aivan kuin musiikin sisään olisi punottu rukouksen ydin. Tämä voi tapahtua, kun sanoja rukoillaan yhä uudestaan ja uudestaan. Ne hakeutuvat näköiseensä moodiin eli tunnelmaan. Moodi on sävelmän ja tekstin tunnelma laulajassa, kuulijassa ja tilassa. Keskiaikaisiin lauluihin kuuluu myös ennen kaikkea verkkaisuus ja mietiskelevyys – kiireettömyys ja viipyily Jumalan edessä. Tätä kaivataan tähän aikaan. Latinankielellä laulettu vanha rukous herättää meissä mietiskelevän rukouksen. Kun sitten laulamme saman tekstin tai psalmin suomeksi, ikiaikaisen rukouksen tunnelma leviää myös suomenkieliseen lauluumme. Teksti, jonka ymmärsimme intuitiivisesti ja syvästi koko kehollamme, tulee suomenkielen myötä merkitykselliseksi myös mielessä ja herättää sydäntä syvempään kokemukseen. Latina ja suomenkieli vaihtelivat, lomittuivat toisiinsa, varhaisissa kristillisissä messuissamme tässä maassa. Haluamme osoittaa Hiljaisessa rukouslaulumessussa, että perinteeseen nivoutuminen on hyvä asia. Vanhan rukouskielen käyttö on merkityksellistä.

Rukouslaulupankki:

Rukouslaulupankin tarkoitus on tuoda keskiaikaisia rukouslauluja heille, jotka eivät pääse kirkkoon. Ryhmä Hiljaisen rukouslaulun laulajia on vieraillut hoivakodeissa laulamassa helliä ja hoitavia rukouksia ja psalmeja, myös virsiä. Rukouslaulut ovat yksiäänisiä, latinan- ja suomenkielisiä rukouksia keskiajalta. Psalmeja laulamme suomeksi. Laulajia voi tulla luoksesi 2–8 henkilöä 15–20 minuutin ajaksi. Vanhojen rukousten henki on ikiaikainen ja lempeä.

Rukouspankin ensimmäinen keikka oli perjantaina 26.3.2010 Helsingin Diakonissalaitoksella. 

Teksti: Hilkka-Liisa Vuori.